Tänään käväisimme Seinäjoella näyttelyssä. Reissu meni todella mukavasti ja taas sai kiittää niitä kaikkia auttavia käsiä... No, Lahden Annea varmaan eniten.   Eetu hurmasi taas kerran minut käytöksellään! Niin rauhallinen ja iloinen. Oikein kunnon leo on meidän pikkumies luonteeltaan! Arttu vietti aikaansa häkissä, niin ei tarvinnut naisten niin paljon häiriintyä peppunuuskuttelijasta ja äitikin sai olla rauhassa ja pitää hermonsa.   Eetu saikin ihmisiltä paljon kehuja käytöksestään ja ulkonäöstään! Tuli niin hyvä mieli... Nyt tarvii vain Eetun kanssa harjoitella enemmän kehässä seisomista ja varsinkin juoksemista. Aikamoinen kivireki tuli mun perässä... Tuomari tykkäsi Eetusta ja saikin aivan loistavan arvostelun!   Arttu ei taasen tainnut miellyttää oikein yhtään. Liian matala oli meidän pikku-ukko. Molemmat pojat siis repäsivät punaiset nauhat ja Eetu sijoittui luokassaan 2. sijalle! Mielestämme pärjäsimme siis tosi mahtavasti ekaksi junnunäyttelyksi!   Varsinkin, kun tällä kertaa tuomari ei ollut mikään mahdoton ERI-kone.

Oli aivan upeaa seurata tänään kaunista veteraaninarttua Frendiä kehässä! Ne liikkeet...   Toivottavasti itselläkin olisi joku päivä yhtä upea "vanhus" talossa! Kauniit koirat siellä tänään pärjäsivät ja kaikki näyttivät olevan iloisella mielellä mukana. Mian Sulo hurmasi minut taas upealla ulkonäöllään.. Nuori poika vaan komistuu komistumistaan!

Mutta eipä semmoista kertaa, ettei jotain epätavallista tapahtuisi... Artulla oli aamulla pikkasen vatta kuralla (taisi olla joku eilisen päivän ruoka). Aamulenkillä poika ruikki pitkin paikkoja ja vielä yhdet läjät tulivat ennen Areenalle menoa. Artun kehävuoron jälkeen päätin viedä herran ulos, jos sillä vaikka olisi vielä hätä. Pääsemme ulko-ovesta ulos ja Arttu pysähtyy siihen. En oikein ehtinyt ajattelemaan siinä ajassa vielä mitään, kunnes ihmiset alkavat sanoa, että just joo, sehän teki ne heti siihen! Siinä kohtaa tajuan, että Arttu pukersi ripulilöröt suoraan oven eteen ja puolet niistä meni mun housunpuntille ja kengälle!!!   Siellä sitten mamma pyöritteli ensihätään housujaan pitkin lumikasoja ja lopuksi meni vielä vessaan siistiytymään... Mutta kuten moni tietää.. mukaan jäi haju! YÖK! Eli tästä opitaan se, että näyttelyyn AINA vaihtovaatteet mukaan!! Alkujärkytyksen jälkeen tilanne onneksi korjaantui ihan OK.

Näyttelyn loputtua suuntasimme kohti Alavuudelle Lahden perheen kotiin. Siellä oli tosi mukavaa niin emännällä kuin pojillakin! Emäntä kestittiin niin hyvin, että sieltä sai lähteä masu täynnä kotiin ajelemaan! Tuhannet KIITOKSET PIIA mahtavista sapuskoista!!   Ja ensi vuonna sitten ehkä uudelleen...