Messarissa

Aivan upea päivä tuli vietettyä eilen Helsingin Messukeskuksessa. Aikainen oli herätys (klo 4 aamulla) ja koko yönä en saanut unta. Eli todella kova väsy oli, kun kotiin saavuttiin, mutta ihmeen hyvin jaksoi olla hereillä! Oli todella mukavaa nähdä pitkästä aikaa kivoja tuttuja ja tutustua uusiin ihmisiin. Leoja oli paljon paikalla ja oli taas hienoa nähdä upeita uroksia! Aikamoisia tulevaisuuden lupauksia siellä junnukehässä pyörikin... ;) Hienoa oli myös olla paikan päällä onnittelemassa voittajia! Sydäntäni eritoten lämmitti Eetun puoliveljen (ja myöskin puolisiskon) junnuvoittaja-titteli sekä Rampe päräytti vielä hienosti PU-kehässä neljänneksi! Onnea vaan Virpille ja Jukalle sekä Suski-kasvattajalle!

Eetu esiintyi pikkasen paremmin juoksuosuudella verrattuna Seinäjoen ntlyyn. MUTTA seisomaan asettelu oli tuskien taival minulle! Ja kyllä se koira aikamoiselta spagettijalalta loppujen lopuksi näyttikin! Eli harjuuttelua, harjuuttelua sen asian kanssa vielä PAAALJON edessä... No, Eetulle tarvii myös antaa aikaa, kun kroppa vielä niin nuoruuden löysä... Lopputuloksena siis Eetulle EH, johon olin kyllä todella tyyty, kun katseli junnukehän tasoa. Arvostelu oli kanssa hyvä. Arttu kökötti melkein koko näyttelyn ajan häkissä. Kiltisti hän siellä oli, mutta kun sen sieltä ulos otti, niin naiset naiset oli vaan herran mielessä. Moni nartun omistaja sanoikin meille, ettei heidän koirat ole juoksussa. Siihen vain tokaisin, että tälle herralle sillä ei ole merkitystä. Loppujen lopuksi en aina oikein ymmärrä Arttua. Normaalioloissa, kun se saa hetken pelmuta nartun kanssa, niin jonkun ajan päästä se on ihan ok. Mutta näyttelyissä mammaa viedään 6-0. Oli kyllä kädet eilen NIIN punaiset hihnan pitelystä. Arttu saakin nyt luvan jäädä tauolle. Arttu pokkasi tuomarilta hienosti ERI:n ja ihan hyvän arvostelun. Toi ERI tuli minullekin tosi positiivisena yllätyksenä, koska taso oli kova ja Arttu on anteliaasti tiputellut turkkiaan.

Eetu sai taas kehuja luonteestaan. Moni ihmettelikin, että miten voi olla noin rauhallinen, kun se on Machon jälkeläinen?! Äitiin on poika tullut siis luonteen puolesta täysin! (Paitsi silloin kun saa alkaa leikkimään. Silloin löytyy pikku-ukosta virtaa kuin pienestä kylästä!) Eetun pää sai myös kiitosta. Tuomio oli silti monen suusta sama: Aikaa vaatii ja paljon, mutta kyllä siitä hieno koira tulee. Se lämmitti sydäntä!

Lopuksi olikin sitten vielä jäljellä kasvattajaryhmä, johon osallistuimme Viki-veikan, Vallun sekä Veetin (Namupalan Lucky Strike) kanssa. Ei olisi kyllä uskonut, että voitto tuili meille, kun tuomari oli koko ajan meihin selinpäin! Ja kyllä siellä saatiinkin kauan seisoskella! Koirat alkoivat olemaan ihan naatteja.

Messarissa oli todella iso kehä, jossa oli mukava juosta koiran kanssa ja se ei ollut yhtään liukas. Tilaa oli hyvin joka puolella ja melkein jokainen sai istumapaikan kehän puolelle. Häkit mahtuivat mainiosti ja ihmiset pääsivät hyvin kulkemaan! Oli siis todella positiivinen kokemus järjestelyjen puolesta! Noin sitä siis "isossa" mualimassa!

Tässä kuvat meidän haukuista. Kuvat on ottanut Pirjo Kaunonen.

Hih hih! Kyllä on koira aseteltu niin päin peetä! Minkäs teet kun toinen haluaa pitää etupään edessä ja takajalat vattan alla. Eli Eetuskahan se siinä!

Eipä tässäkään asettelussa kehumista... Arttu siinä seisoo tylsistyneenä... Missä ne naiset??

Mukavaa oli myös tavata pitkästä aikaa (viimeksi erkkarissa) Eetun sisko Lötkö (G. Mainio-Maikki). Lötköllä oli vähän turkki hakusessa, mutta muuten tosi tsirpakka tapaus! Tässä omalla kameralla otettuja kuvia. Harmi, että osa niin tummia, mutta sitä se halli teettää ja kun ei osaa kuvata.. Suurin osa kuvista meen äipän ottamia. Kiitosta vaan äipälle matkaseurasta ja kantoavusta yms...!!