Jotenkin nämä päivitykset ovat alkaneet jäämään, kun kesä on tuloillaan kovaa vauhtia. Mutta laitetaanpa pientä kertausta... Macho on nyt käynyt Ahlaisten ja Panelian näyttelyissä ja molemmista on tullut hienot tulokset! Ahlaisissa JUN ERI3 PU4 ja Paneliassa JUN ERI1 PU2 ja VARA-SERT!!! Hienosti on siis näyttelyura startannut pikkumiehellä! Tulokset ja arvostelut tulossa sivuille, kun ehdin ne sinne laittaa.

Eilinen Panelian näyttely ei ihan mennyt niin kuin piti. Arvioitu alkamisaika kehällämme oli n. 10.30. Paikalle saavuin n. tuntia ennen ja rokotustarkistusten yhteydessä kuulen, että ruotsalainen tuomarimme on joutunut perumaan tulonsa ja meidät on siirretty virolaiselle tuomarille. Ja suomeksi sanottuna se tarkoitti sitä, että kehämme alkaa ehkä vasta yhden jälkeen!!! Kyllä siinä kohtaa tuli monta ärräpäätä lueteltua, kun oli vain 3 tunnin yöunet takana ja olisi saanut nukkua paljon pidempään! Näyttelytoimikunta oli saanut tietää asiasta edellisenä iltana klo 22 aikoihin, mutta ei sitten viitsinyt ilmoitella asiasta näytteilleasettelijoille puhelulla/tekstarilla nykyaikana! Törkeetä sanon ma... ;)

No, onneksi paikalla oli Nordströmin Nina vanhempiensa kanssa sekä tietysti mukana ihanat Jovi ja Duracell-pommit. Siinä sitten Ninan kanssa kirottiin tätä aikataulumuutosta. Aikaa oli vielä reilu 3 tuntia jäljellä mahdolliseen kehän alkuun. Nina olikin sitten tosi ystävällinen ja pyysi minua ja Machoa mukaansa johonkin kaffettelemaan vanhempiensa kanssa. Ei muuta kuin koirat autoon ja nokka kohti Harjavaltaa, jossa söimme ruokaa ja jälkkäriksi pehmikset. ;) Aika meni siinä oikein mukavasti ja mikäs siinä kun on loistavaa seuraa! Eli suuret kiitokset Ninalle vanhempineen mahtavasta seurasta sekä unohtamatta Jovin VSP:tä ja serttiä sekä Duracellin ROP:ia!!! =D Onnea siis vielä kerran tätäkin kautta!! =D =D Kotiin pääsimme Machon kanssa siinä klo 14 korvilla ja emäntä meni samantien jatkamaan unien kolmeksi tunniksi pikku poika seuranaan. Ihana äitini oli näyttelyreissun aikana käynyt lenkittämässä isot pojat, joten sain hyvillä mielin nukkua antoisat päikkärit! =D Paneliassa kun sitä aikaa riitti, niin menin juttelemaan yhden naisen kanssa kenellä oli aivan ihanaisen näköinen samojedi uros. Samojedi on rotuna ollut myös yksi haave lähiaikoina. On ne vaan niin ihania ja näyttäviä kavereita! Tämä koira oli 8-vuotias veteraani uros "Topi" ja näyttelyistä oli INTTI-valion arvokin päässyt eksymään mukaan. Mutta ulkonäön lisäksi minut kyllä hurmasi aivan täysin tämän koiran luonne ja käytös! Pusua tuli enemmän kuin kerkesi pyytämään ja tassut tarjottiin käsiin yms yms! Siis NIIIIIN valloittava karvapallo oli tämä tapaus, että melkein meinasin varastaa mukaani! Tenttasin Topin omistajalta kaikkea samojedeista mitä olen halunnut tietää ja kuulemani vastausten mukaan vahvistui kantani, että ehkä jonain päivänä (mutta ei todellakaan lähivuosina!!) kotoani ehkä löytyy tämmöinen valkoinen valloittaja! Ovat ne vaan niin upeita koiria! Mä oon kyllä ihan myyty... ;) Machon kanssa sopisikin hyvin yhteen, kun pystäreitä molemmat. =D Ja ajatelkaa, joskus en välittänyt pystäreistä oikeastaan lainkaan ja nyt on sitten jo kaksi pystärirotua valloittanut maailmani?!? =D

Viime torstaina jatkui toko:t pitkästä aikaa. Käyntejä on välillä jäänyt väliin sairauksien, omien menojen vuoksi tai treenien peruutusten vuoksi. Machon ryhmä olikin sitten täysin uusiutunut hänen siirtyessään keskikouluun alakoulusta. Mutta tosiaankin, nyt seuranamme on 5 narttua lisäksemme!!! Voitte kuvitella mitä meidän pikku hormoonihiiren päässä liikkui treenien aikana ja missä oli se kontakti?!? Jotenkin tuntui niiden treenien aikana, että luokan "alennus" olisi ollut paikoillaan. ;) Toivotaan, että Macho parin treenikerran jälkeen alkaa tottumaan näihin naikkosiin ja jaksaa keskittyä siihen mitä emäntä huutelee... Muuten tulee olemaan aika turhauttavia treenejä. Sen jälkeen jatkuikin Kingin treenit yläkoulussa tuttujen kaverien kanssa ja kuinka upeasti treenit menikään!!! =D Ei kyllä mitään valittamista ja treenattu ei oltu lainkaan tänä aikana (emäntä on ollut laiska, joo joo...) Seuraamiset meni tosi upeasti, hyppykin alkaa sujumaan upeasti. Liikkeestä maahan ja seiso ollaan edistytty taas jonnin verran, luoksetulo vauhdikas ja paikallamakuussa ei mitään ongelmia 2 minsan aikajaksolla! Eli perinteinen leo... Kingin kanssa on kyllä (ainakin toistaiseksi) tosi mukavaa treenata, kun virtaa ja ahneutta löytyy! =D Eli summa summarum ALO:n liikkeet alkavat jo kehittyä ja hiomista paljon eessä, mutta tästä on vain niin kiva jatkaa! =D Rimmistön Mari on ohjaajana aivan loistava ja huomaa jokaisen minun virheeni ja käskee tekemään uusiksi. Upeaa vain olla noin asiantuntevalla ohjaajalla koulutuksessa! Iso kiitos siis Marille! =D

Arttu ja Eetu eivät missään treeneissä käykkään vaan saavat nautiskella lenkeistä ja kotona oleskelusta. Sen ainakin tiedän, että Eetu on varmasti kiitollinen, ettei sen tarvitse ainakaan tänä vuonna näyttelyissä rampata kanssani! ;) Ne kun eivät ole herran lempitouhuja. Arttuakin voisi harkita viedä näyttelyyn, mutta ei ole mieluista tuomaria kohdalle sattunut lähettyville. Tuntuu, että karvaa vaan tippuu koko ajan enemmän ja enemmän ja koirat ovat pian ihan nakuja, paitsi Macho onneksi. ;) Kingin kanssa olisi pian Harjavallan näyttely edessä ja selkälinjassa ehkä "pienoinen" parannus näkyvissä. Se tarvitsisi saada kyllä kuntoon, mutta se vie kyllä aikaa. Ja karvatkin olisi Kingillä oikein tervetulleita! Onneksi pöksyt on sentään jäljellä. =D Arttu on kyllä tällä hetkellä ihan resupetterin näköinen, kun karvatolloja höröttää sieltä sun täältä. Tarvis varmaan ottaa se harja vaan kauniisen käteen.

Lauantaina oltiin poikien kanssa mukavalla mettälenkillä. He saivat olla vapaana ja mettässä oli mukavan rauhallista ja emäntä sai puuskuttaa oikein täysillä menemään mp3 korvissa. Ihanan rentouttavia tommoiset reissut, kun ei ole ketään missään ja saat vain nauttia luonnosta (sekä musiikista). Reilu 1½ tuntia siinä paahdettiinkin vauhdikkaasti ja olivat pojat väsyneitä lenkin jälkeen. Tässä onkin enää n. pari viikkoa niin Kingi-kankusemme täyttää kokonaisen vuoden! Kyllä aika rientää... Kingin kanssa on kyllä ollut ehkä eniten haasteita tähän mennessä luonteen puolesta, mutta sitten taas... Tämä todella hellyydenkipeä, silmillään sulattaja tuntuu olevan kyllä kaiken arvoinen. Nyt vaan vähän jänskättää, että mitenhän tulevan terassimme tulee käymään Kingin ajatusmaailmassa... Piha kun alkaa tällä hetkellä olemaan jo aika kuoppavoittoinen ja tuntuu, että kaikki mikä irtoaa on tuhottava... Oikea ADHD-tapaus siis. Toivon vaan, että jos 11.6. se yksi vuosi kilahtaisi niin hyvin päähän, että poika rauhoittuisi ja olisi yhtä rauhallinen kuin 2 esikuvaansa. Katsotaan, katsotaan... ;) Mutta lisää päivityksiä tulossa taas joskus. Häpeällisesti en ole mitään kuviakaan saanut koirista aikaiseksi pitkään aikaan... :P

Mutta mukavaa kesää kaikille lukijoille! =D