... ja mun sydämeni suli. Jeps eli tämä päivä lähti aika iloisissa merkeissä käyntiin! Tänä aamuna klo 7.04 maailmaan putkahti siskon uusi pikku prinsessa. Painoa oli 3470g ja pituutta 50 cm. Eli aikasmoinen jöntti verrattuna edellisiin! (Iiris n. 2400 g ja Riku 2000 g). Olin itse eilen mukana synnärillä, mutta kun tämä neitonen antoi vain odottaa, niin tulevan tädin oli pakko luovuttaa klo 21 illalla ja lähtee kotiin hoitamaan omaa "perhettään". Sitten tietysti tämänpäiväinen Kankaanpään reissu oli myös edessä. No kaikki meni hyvin! Äiti ja tyttö voivat mainosti ja molemmat on siunattu hyvillä unenlahjoilla! =) Laitan kuvia prinsessasta, kun kerkiän...

Sitten tämänpäiväiseen näytelmään, joka TODELLAKIN MENI YLI ODOTUSTEN!!! Harvemmin sitä odottaa suomalaiselta tuomarilta kera 2 HARJOITUSARVOSTELIJAN Erinomaista! Sitten vielä päälle vara-sertti ja PU2!! Olin kyllä aika ällikällä lyöty, kun ajatuksissa oli, että kun H:ta huonompaa ei nyt vaan tulisi. Upeaa oli myöskin se, että Mia ja Sulo saivat viimeinkin ansaitsemansa sertin ja kermana päälle ROP-tittelin! =) Onnea myös heille!

Eetu käyttäytyi tällä kertaa ihan mallikelpoisesti, mutta nuorella miehellä taitaa olla hormoonitoiminta aika kovilla, kun Tintti-neidossa taisi olla tosi makeat hajut. Eli "pientä" ulvonaa kuului herran suunnalta ja Macho säesti välillä vinkumalla/haukkumalla boksissa. Meidän sakki herätti kummasti hilpeyttä ihmisissä varsinkin siinä kohtaa, kun Eetu makasi lattialla ja Macho Eetun päällä. Turvassa varmaankin...

Ihan hienosti molemmat pojat käyttäyivät, mutta Eetu oli pikkasen hankala aseteltava kehässä. Ja kuinka minun sydäntäni taas kerran lämmitti se yksi lause arvostelun lopussa... Ystävällinen luonne. =) Eetu sai mielestäni hyvän arvostelun. Ilmeiset virheet siinä tietysti mainittiin, mutta muuten näytettiin vihreää valoa, niin siitä on hienoa jatkaa eteenpäin! Mutta yhä edelleen suhtaudun näihin näyttelyihin herra koikkaloikan kanssa varauksella... Kehittymistä vaaditaan ja todella paljon! Eetun painokaan ei ole tainnut pahemmin muuttua viime marras-joulukuulta tähän päivään... En kyllä ymmärrä mitä toi poika himmailee painonsa kanssa!? Ikuinen ruikku siitä taitaa tulla tällä menolla. No, aika sen näyttää. Meidän Eetussa toi luonne on silti niin kympin luokkaa, ettei sitä voita mikään! Haaveissa minulla onkin, että kaikki leoni olisivat saman tyyppisiä luonteiltaan jatkossa. Eetusta huokuu ystävällisyys, kiltteys ja avoimuus suoraan silmistä. Niihin voisi kyllä upota.

Yksi hauska kommentti tuli muuten harj. arvostelijoilta Eetun arviointitilanteessa... Toinen heistä tokaisi, että tällähän on paljon pienemmät silmät kuin noilla pennuilla! Hih hih! Teki mieli sanoa, että pienet tai ei, niin kauniit ne on ja niillä näkee eteenpäin! ;)

Onnea kaikille näyttelyssä olleille ja kiitos onnitteluista!